Sahlmanit ovat veneseuramme pitkäaikaisia jäseniä, jossa harrastus kulkee jo kolmannessa sukupolvessa. Esa ja Ritva Sahlmanien siirryttyä laituriveneilyyn jatkaa Vesa perheen perinteitä. Kalusto kasvaa ja niin lapsetkin, sillä kippariainesta on jo yläasteikäisessä Stellassakin.
Vesa:
Sahlmanin perheessä veneily on ollut mukana jo kolmen sukupolven ajan. Vesa sai ensikosketuksen vesillä liikkumiseen 12-vuotiaana, kun SMK:hon liittyneet vanhemmat Esa ja Ritva Sahlman hankkivat ensimmäisen veneensä mallia Marino 8000.
Kesät kuluivat vanhempien ja Mikko-veljen kanssa veneillessä. Vanhemmat luopuivat viimeisestä Finnsport 7210 -veneestään vuonna 2019.
Oli selvää, että aikuistunut Vesa hankki oman veneensä, jossa seuraava sukupolvi Stella ja Justus kulkivat mukana sylivauvasta lähtien.
Vene-evoluutio on edennyt aimo harppauksin ensimmäisestä Flipperin day cruiserista kohti suurempaa. Vuoden 2024 syksyllä kesämökkipohdinnat saivat uuden suunnan.
-Siinä kävi niin, että siirryimme kerralla jahtiluokkaan, kun löysimme syyshinnalla Jeanneau Prestige 42:n, joka täytti kaikki haaveet. Vene on ollut meille täydellinen. Kokoa ja kaikkea on riittävästi, mikä jännittikin jonkin verran.
Vesa halusikin valmistautua uuteen veneluokkaan kunnolla ja kävi talvella katsastajakurssin oppiakseen lisää muun muassa tekniikasta. Myös radiolupa piti hankkia. Veneilykausi 2025 menikin hienosti. Rauhallisesti uuteen veneeseen tutustuen päädyttiin Turun, Naantalin ja Ahvenanmaan kautta Saaristomerelle. Ulla-myrskykin tuli koettua. Tosin vene turvallisesti töijättynä Örön laituriin ja ystävien kanssa kalliolla tyrskyjä ja tuulta ihaillen.
Vesillä vanhojen ystävien kohtaaminen ja uusien tuttavuuksien solmiminen ovat sosiaaliselle Vesalle tärkeitä. Itse meri on kuitenkin se juttu.
-Siellä ulapalla on sielunmaisema, joka rentouttaa.
Merta Vesa Sahlman soisi Suomessa markkinoitavan yhtä pontevasti kuin Lappia. Merikaupungiksi itseään brändäävä Helsinkikään ei saa Vesalta kovin hyviä pisteitä toimistaan itse veneilijöiden näkökulmasta. Lähisaarten palvelutason ja talvitelakoinnin tulevaisuuden suhteen on paljon kysymysmerkkejä.
Esa ja Stella:
Esa Sahlman, 80, ihmettelee vieläkin, mistä hänelle tuli maakrapuna niin kova hinku veneen hankkimiseen. Ensimmäisen paattinsa hän hankki 16-vuotiaana koulukaverinsa kanssa. Purjehtimisesta kaverukset eivät tienneet mitään, mutta olutpalkalla lkaverin kaveri opetti.
Veneily jäi jokuseksi vuodeksi, mutta vaimo Ritvan kanssa hankittiin Marino 8000 ja sittemmin vielä Nauticat 33 ja viimeiseksi jäänyt Finnsport 720.
Vuosikymmeniä estäneen kipparoinnin aikana Esa ehti toimia SMK:n kommodorina ja Fårholmenin saari-isäntänä. Esan mieleen ovat jääneet hallinnolliset hommat, seuran edustaminen ja ”kaupungin virkamiesten kanssa tappelu.” Seuran vanha kaarti oli oma haasteensa. Marinaakin oli kuunneltava. Mutta jos haluaa munia, pitää sietää kotkotusta. Asiat etenivät.
Fårholmeniin saatiin suojaisa satama, kun pääsaari yhdistettiin laiturilla nykyisin Paratiisisaareksi kutsuttuun luotoon. Esa ja Ritva muistelevat kaiholla veneilyaikoja. Joka veneilykauden alussa lähtee pojan mukana terveisiä monille tutuille.
Suvun seuraava kippari on todennäköisesti Vesan tytär Stella Sahlman, 14. – Paapalta saadut neuvot ovat kyllä jääneet mieleen kuten että kannella liikkuessa täytyy aina olla ote veneestä ja tottakai pelastusliivit päällä.
Stella on viettänyt kesät perheen kanssa pienestä pitäen. Ensimmäisissä avoveneissä ei ollut juurikaan tilaa, mutta sopu säilyi ja viihdyttiin.
– Veljen kanssa uitiin, kalastettiin, luettiin ja katseltiin isän pädille lataamia leffoja. Ihania kesiä. Oltiin usein muutama yö putkeen seuran saarissa.
Stella on saanut ajaa pieniä matkoja myös tällä uudella veneellä. Isä opettaa. – Isä on tosi luotettava. En ole koskaan pelännyt veneessä, vaikka joskus on ollut koviakin kelejä. Stella harkitsee nyt jollekin veneilykurssille osallistumista.
Yläasteen oppitunneilla on puhuttu Itämeren tilasta. Siihen keskusteluun Stellan on ollut helppo osallistua. Kokemuspohjaista tietoa on. Liikunnallisen koripalloilijan pitää venereissuillakin liikkua. Siksi nykyisin kulkevat mukana lenkkivarusteet. – Kierrän luontopoluilla ja käyn juoksulenkillä. Siihen pystyy tosin hyvin -etenkin mielipaikoissani Hangossa, Kastelholmassa ja Nauvossa.
Haastattelut ja teksti: Ilkka Peltoniemi
Kuvat: Sahlmanien perhealbumi