Marja Rönnebergin perhe on ollut Suomen Moottoriveneklubissa vuodesta 1988. Neljännesvuosisadan ajan Marjalla ja hänen puolisollaan Berntillä oli Comfortina 32 -purjevene nimeltä Ann-Mari. Kun Marjan ja Bennin perhe kasvoi lapsenlapsilla, he halusivat isomman veneen, mutta rakkaasta Ann-Marista oli vaikea luopua. Niinpä vanhin lapsi Robert osti sen itselleen.
Nykyisin Marjalla ja Robertilla on identtiset Finngulf 36 -purkkarit. Hauska sattuma on, että kummankin veneen edelliset omistajat olivat antaneet niille portugalinkieliset nimet. Marjan ja Benin vene on Namorada, suomeksi ’rakastajatar’, ja Robertin vene Graca eli ’kaunokainen’.
Marja:
Marjan veneilymuisto on vuodelta 1993. Perhe lähti Comfortina 32:llaan Viroon ja sieltä oli tarkoitus jatkaa Gotlantiin. He viipyivät Piritan satamassa muutaman päivän ja jatkoivat sitten Latviaan Ventspilsiin.
“Ann-Marin 75-litrainen vesisäiliö olisi kaivannut täydennystä Tallinnassa, mutta emme uskaltaneet luottaa hiljattain Neuvostoliitosta itsenäistyneen Viron vesijohtoveteen. Ostimme pullovettä, mutta veden riittävyys alkoi huolestuttaa minua jo Tallinnassa.”
“Ventspilsin satama ruosteisine kalastusaluksineen ei herättänyt luottamusta veden tankkaamiseksi. Kävelimme melko pitkän matkan kaupunkiiin ja kannoimme sieltä vesipulloja veneelle. Ruokakin alkoi käydä vähiin, mutta kaupan latviankielisistä pakkauksista osasimme valita vain kuivamuonaa kuten näkkileipää ja keksejä.”
Perhe nautti kesästä Ventspilsin pitkillä hiekkarannoilla. Robert oli 10 vuotta vanha ja pikkusisko Netti kahdeksan.
“Kun sää oli eräänä aamuna sopiva, lähdimme purjehtimaan kohti Gotlantia. Aluksella oli puolitoista litraa vettä, puolitoista litraa limsaa ja vähän olutta.”
“Purjehdus kesti noin 12 tuntia ja kun vene läheni Gotlantia ja Sliten satamaa, kello läheni 21:tä. Ja silloin kaupat menisivät kiinni. Se merkitsi säästeliästä veden käyttöä ja näkkileipää vielä yhden illan ja aamun ajan.”
“Kunnes päähän pälkähti, että Ruotsissa kello oli vasta 20! Lähdimme koko perhe juosten kauppaan ja kauhoimme ostoskoriin nakkeja, grillimakkaraa, lihapullia, tuoretta leipää ja muita ruhtinaallisia herkkuja. Vesitankinkin ehdimme täyttää.”
“Siitä lähtien olen muistanut, miten tärkeää on täyttää reilusti veneen muona- ja vesivarastot, kun lähdetään purjehduslomalle. – No, nykyään vettä voi kyllä tankata Virosta ja Latviastakin.”
Robert:
Robert Rönneberg on siis tottunut pitkiin purjehduslomiin lapsesta saakka. Kohokohtia olivat esimerkiksi Hanko, Maarianhamina ja Tukholma. Purjehtiessa hän ja siskot lukivat Kalle Anka -taskukirjat moneen kertaan, pelasivat korttia ja laivanupotusta.
Nykyisin Robertin omilla lapsilla on enemmän viihdykettä, kun on DVD:t ja muut digitaaliset laitteet. “Mutta yritän myös sanoa lapsille, että on ihan OK, kun välillä on tylsää.”
“Kun on kolme lasta, niin satamissa ollaan koko ajan tekemässä jotain, on toiveita ja vaatimuksia. Itselle ne pitkät ylitykset ovat rentouttavimpia hetkiä. Tekee tosi hyvää kun on vain se vene ja matka; jokainen löytää oman paikkansa ja oppii olemaan rauhassa kun tietää, ettei voi lähteä mihinkään.
”Myös Robert Rönnebergin veneilymuisto liittyy Gotlantiin. “Sillä kertaa Ann-Mari -vene oli matkalla Gotlannista Kökariin Ahvenanmaalle. Olin 13 tai 14-vuotias ja sain ohjausvuoron kolmelta yöllä. Vanhemmat menivät nukkumaan ja jäin yksin ruoriin.”
“Minulle oli tehty tyynyistä mukava ”pesä”, oli kiva sivumyötäinen tuuli ja vene kulki hyvää vauhtia. Autopilotti ei toiminut kunnolla siinä sivumyötäisessä, joten minun piti ohjata itse.”
“Sain yksin kokea, kun kuu laski ja aurinko nousi. Muu perhe nukkui ja luotti minuun. Keli ei ollut helpoimmasta päästä, mutta minun ei tarvinnut hirveästi säätää purjeita ja matka taittui mukavasti.”
“On jäänyt hyvin mieleen se tunne, kun sai itse ohjailla omaa kelluvaa kotia, joka tuntui siinä merellä erittäin pieneltä mutta samalla hyvin kotoisalta ja turvalliselta.”
“Aamukuuden paikkeilla isä heräsi ja huomasi, että kellohan on jo paljon ja aurinko noussut. Hän taisi olla aika ylpeä minusta.”
Haastattelut ja teksti: Margit Alasalmi
Kuvat: Rönnebergien perhealbumit